keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Waihdevuodet: FINE, TIPUTETAAN SITTEN 10 KILOA!

Pitää tiputtaa kiloja, koska se vähentää vaihdevuosivaivoja. Sanoo kaikki. Siispä Painonvartijoiden pistetaulukko esiin.


Kun nyt aloitan, saan itseni kondikseen ennen maailmanloppua 21.12. 2012!

Heh heh. Onneksi en ole ensimmäistä kertaa enona veneessä. Olen kerran aikaisemmin tiputtanut 15 kiloa, tässä ihan hiljattain, mutta se tuli kaikki takaisin... Mitäh, 8 vuotta sitten? Eikä! Hirveetä miten aika pinkoo. Mutta ei anneta sen nyt häiritä. Ajattelen positiivisesti, se on tärkeetä. Korjaan negatiivisen ajatuksen - "ei tästä mitään tuu" - heti positiivisella: "tiputan painoa vaivatta ja hyvillä mielin". Tai jotain tommosta, voimalauseet on vielä miettimättä.

Mutta muutoi painospudotusresepti on kristallinkirkkaana mielessä: Painonvartijoiden pistesysteemi. Ding ding ding. Sillä se 15 kiloa lähti silloin aikanaan ja sillä lähti 10 kiloa viime keväänä. Ja siitä vain kaksi kiloa on tullut takaisin, vain kaksi kiloa. Nyt oikeesti tiedän, miten lähteneet kilot pidetään poissa, mutta palataan asiaan kymmenen kilon päästä.

Itse asiassa alotin painonpudotuksen jo eilen, eli tämä on päivä numero 2. Eilen meni pisteet vähän yli, mutta otetaan se kiinni tänään. Niin pistesysteemi toimii. Päivittäinen pistemääräni on 22, ja eilen tuli 25, niin tänään sen on jäätävä 19:sta. Eikä se nyt edes ole päivälleen, pääasia että saan pidettyä viikon pistemäärän kasassa. Niin, ylihän se ei myöskään saa mennä! Sillon painonpudotus pysähtyy tai jopa taantuu.

Miksi et karppaa, kysyy joku. No, olen kokeillut joskus sitäkin, ja sekin toimii. Tuloksia tulee hitaammin, mutta niitä tulee, ja olo on aivan loistava koko ajan. Valinnan määräsi tällä kertaa yksinkertaisesti raha; sitä on vähän, ja pistesysteemi tulee halvemmaksi. Oi kyllä mieluummin vetäisin sisäfilepihviä ja haukea, mutta ei pysty ei kykene.

Törkeästi pelkistettynähän karppauksen ja pistesysteemin ero on siinä, että ensimmäisessä vältetään sokeria ja jälkimmäisessä rasvaa. Mutta monimutkaisempihan se jaottelu oikeasti on. Joka tapauksessa, useita tutkimustuloksia on silmiin sattunut (aih!) ja niissä todetaan, että molemmat systeemit toimii ihan yhtä hyvin. Siis painonpudotusta ajatellen. Terveellisyysmielessä karppaus saattaa olla parempi, en tiedä, mutta hitot siitä. Eletään terveellisemmin sitten kun paino on kohdillaan.

Anyways, valkoisia jauhoja ja sokeria välttelen nytkin (en hysteerisesti), mutta hiilihydraatteja en muuten laske. Ynnään ainoostaan kaloreista+rasvasta jollakin Painonvartijoiden ihmekaavalla kalkuloituja pisteitä. Se on kauheen helppoa, sillä joka ruualle ja ruoka-aineelle on määritelty pisteet valmiiksi, ei tarvii ite niitä miettiä. Harmi muitten kannalta, että Painonvartijat lopetti toimintansa Suomessa. Mutta onni omalta kannaltani, että olen säästänyt pistekirjat, nythän niitä ei saisi mistään.

Okei, en väitä että tämä silti olisi helppoa. Kiusauksia tietty tulee. Viime keväänä urakan teki helpommaksi se että tytär lähti mukaan, pieni vertaispaine auttaa kummasti. Ihan niinkuin liikunnankin kanssa. Ikkunan alta kulkevalla kävelytiellä marssii tuon tuostakin kaveruksia poninhännät heiluen :)

Pisteidenlaskun lisäksi aloitan minäkin säännöllisen liikunnan, kyllä! (Painoa ei pudoteta liikkumalla, kukaan ei jaksa niin paljon liikkua, mutta se auttaa kiinteyttämään kroppaa). Itse asiassahan aloitin kuntoilun jo yli vuosi sitten, mutta sitten tuli tämä hiton olkapää-käsi-vaiva enkä ole päässyt salille. Heh heh, "salille", kuulostaa kuin olisin enempikin kokenut urheilija :) "Sali" tarkoittaa nyt sitä, että alan utsia minkämoisia tarjouksia SATSilla on, sillä Elixiaan en enää mene kun kohtelivat siellä niin huonosti. (Tai alkuun oikein hyvin, mutta lopulta oikein hyvin huonosti kuten aiemmin tuolla kirjottelinkin). Siellä SATSissa kun saisi käytyä kaksi kertaa viikossa ja lisäksi pari kertaa viikossa reippaalla kävelyllä, niin vitsi! Sillehän ei mitään mahda, että mahaan jää roikkuvaa ällöläskiä johon ei auta kuin kirurgin veitsi (kirurgin kädessä, jolloin se maksaa maltaita). Mut hei, kaikkea ei voi saada. (Ehkä en edes uskaltaisi mihkään rasvaimuun mennä, kun mielessä kummittelee lehtijutut siitä kuinka Aurinkomatkojen toimitusjohtaja muinoin kuoli siihen, siis sinne leikkauspöydälle).

Ylipäänsä ei pitäisi saavutella mahdottomia, muuten pettyy ja heittää hanskat tiskiin ja uppoaa sohvan pohjalle maraboulevyn kanssa eikä ikinä enää yritä mitään kun kerran on niin luuseri. (Apua, nyt alko kuola valumaan suupielestä, ajattele jotain muuta, ajattele jotain muuta...öh, aplarit on herrrkullisia!) Itse asiassa, appelsiinit ON ihania, ja niistä tulee 0 pistettä :) Niillä on tosi helppo täyttää maha jos kauheesti nälättää ennen kauppaan lähtöä tai illalla, kun on kaikki pisteet jo käytetty. Kiitos ja kumarrus Marokkoon päin. Shukran.

Juu, että tällä zydeemillä meinaan tiputtaa 10 kiloa 4 kuukaudessa. Tai 4,5 kuukaudessa, sekin olisi hyvä. Heinäkuuhun mennessä, siis. Vajaa 2,5 kiloa kuukaudessa. No prob.

Ja nyt ruuanlaittoon! Hmm, tänään on mennyt jo 11,5 pistettä (puuroa, leipää, juustoa, jugurttia, maitoa puuroon ja kahviin ja teehen = ainakin 2 dl laktoositonta maitoa, 1,5 pistettä.)

Parasta siis tehdä tomaattista kasviskeittoa = 0 pistettä. Lisukkeena saa vetää paljon ruisleipää, kunhan pihistelee voin suhteen. 40% Oivariinista tulee vain 0,5 pistettä per teelusikallinen. Tomaatista, kurkusta, salaatista leivän päälle 0 pistettä. Ja todella tulee maha täyteen. Vaikka vetäisin kolme leipää, niin silti päivällisen kokonaispistemääräksi tulee vain 3,5 p!

Jää siis vielä pistettä jälkkäriä/iltapalaa varten, jiihaa Voisin väsätä vaikka hedelmärahkaa. Rahkaa + ananaspaloja omassa mehussa + vaniljasokeria + omenanpaloja, tekee vaan muutaman pisteen. Nam. Sitten telkkarin ääressä vielä vaikka pari aplaria (kirjan kanssa paha, kun menee sivut tahmeiksi), eikä varmana tule nälkä nukkumaan mennessä.

Kun tämä on tosi tärkeä juttu: ei saa päästää tulemaan nälkää, niin ei sorru ahmimaan kaikkea mitä kaupasta löytyy. Kaupasta siis, ei kaapista. Kaapissahan ei saa olla mitään herkkuja. On turha kiduttaa itteensä. Kun sitä ei ole, niin sitä ei syö. Niin pahaa suklaa- tai jäätelönhimoa ei ainakaan meikäläiselle ikinä tule, että jaksaisin varta vasten hilautua kauppaan sitä hakemaan - vaikka kauppa onkin melkein tuossa vastapäätä. Ja sen vieressä Pizzataxi. Se paikka on kyllä paras ohittaa laskettelulasit silmillä, sillä yksi pizza veisi koko päivän pisteet!

Vaikka, ja sehän tässä systeemissä on niin hienoa, jos vetäisin pizzan naamariin, voisin viikon aikana tasotella ne pisteet pois. Tai pisteitä voi säästellä valmiiksi jos on viikonloppuna menossa pilettään tai häihin tai haluu vaan vetää himassa juustonaksuja ja brietä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti