Velvollisuudentunto se pistää äitejä tikulla silmään
Jo viisi ja puoli tuntia olen vääntänyt silmämunan mallisia suklaatryffeleitä. Sulatellut, ripotellut, sekoitellut, pyöritellyt ja antanut jähmettyä. Sitten sulatellut toisenväristä suklaata, pyöritellyt ja kiroillut tahmeita sormia joihin kaikki tarttuu kiinni, rutannut kymmeniä pikku vuokia/muotteja vai mitä ne nyt on yrittäessäni tunkea niihin epämääräisen mallisia, reunojen yli pursuvia töhnämöykkyjä.
Kunhan nuo tuosta uudestaan jähmettyvät, niin pääsen aloittamaan pakkaamissulkeiset, ja sehän vasta lystiä onkin. Ne pirulaiset kun kuitenkin tarttuvat kiinni toisiinsa - kuten syksyiset kuorrutetut kuppikakut -ja niiden iirikset lentelevät pitkin permantoa kissojen iloksi, eikä sen tarkkaan mitatun sellofaanipalasen reunat taaskaan tule ylettymään keon ympäri. Eikä siinä vielä kaikki: joka perkeleen pakettiin pitää kiinnittää kaunis ja houkuttelevan näköinen tuoteselostekortti, johon on koukeroisella kaunolla lueteteltava jokaikinen ainesosa. Sen jälkeen pitää vielä keksiä, millä helvetin konstilla hellävaraista käsittelyä edellyttävät pakkaukset saa kuljetettua koululle. Tämä niin ei ole mun juttu!
Masokistisen manööverin syynä on lapsen koulun joulumyyjäiset. Hilpeä tapahtuma, joka seuraa aina syysmyyjäisiä. Ja ihan kohta ryhdyn taas väsäämään jotain herkullista luokan joulujuhlaan. Väliin pari kuukautta huilia, ja sitten pääsenkinkin jo leipomaan Aurinkotansseihin! Saisi noihin häppeninkeihin jotain luovaa ja taiteellista askarrellakin, tai neuloa, mutta siihen hommaan nämä nakit taipuvat vielä huonommin.Tätä se on Steinerkoululaisen lapsen vanhempien elämä.
Okei, kyllähän nuo velvollisuudet kaikille kerrottiin jo siinä vaiheessa kun käytiin tutustumassa kouluun - joka on muuten älyttömän hyvä, ei pienintäkään moitteen sanaa siitä - mutta saa kai sitä silti vähän valittaa? Eikähän se ole koulun syy, että raatamaan joudutaan. Kunta kun ei tue tätä oppilaitosta samalla 100%:lla kuten muita kouluja, vaan vain 80%:lla, eli se loppu 20% joudutaan hankkimaan itse. Myyjäisillä, näytelmillä, tanssiaisilla... täydet 12 vuotta.
Ei ole mitään järjellistä syytä, miksi Steinerkouluja syrjitään kunnan taholta. Kaikki samat asiat siellä opetetaan ja suoritetaan ylioppilaskirjoituksissa kuin muissakin kouluissa. Ihan yhtä paljon steinerilaisille maksavat tarvikkeet ja toiminnan ylläpito henkilöstön palkkoineen ja rakennuksen ylläpitoineen päivineen - tai oikeastaan koulutarvikkeet maksavat enemmän, hankinnoissa kun pyritään panostamaan laatuun = pitkäikäisyyteen (kierrätyksen edellytys) ja ostamaan vain ekologisesti kestäviä materiaaleja = ympäristöä säästäviä hankintoja. Peruste syrjinnälle lienee koulun tausta, se kun oli aikoinaan kallis yksityiskoulu, herrasväen ja diplomaattien penskojen opinahjo. Mutta herätys Helsinki, siitä on jo 20 vuotta, nyt siellä penkkejä kuluttavat ihan tavisten mukulat!
- No mikäs pakko sinne on lapsensa laittaa, singahtaa välittömästi lähes jokaisen suusta, jos erehtyy ääneen asiaa narisemaan. Ei mikään, tietenkään. Paitsi rakkaus, josta seuraa terve velvollisuudentunto. Sitä haluaa tarjota lapselleen parasta mahdollista tasapäistämisen vastaista oppimisympäristöä, mitä - täysin subjektiivisesti tietysti - uskoo olemassa olevan. Enkä nyt tarkoita, etteivätkö muut vanhemmat haluaisi yhtä lailla lapsilleen parasta, tämä vain tuntuu sopivan meidän piltille erityisen hyvin.
Njotta oma valinta, jos silmämunia hieron vielä aamuyölläkin :)
 |
| 64 kpl odottaa pakkaamista. Ai miksi juuri öögia? Pitäis varmaan kysyä terapeutilta :) |
Voi, muistuu mieleen omien mukuloitten koulukahvila; meillä ala-asteen viimeiset luokat pitivät kahvilaa kansanopistolaisille. Ja sinnehän piti sitten leipoa aina jotakin. Eli 2 kertaan tuo rumba - molemmat kun kävivät saman ala-asteen. Poika saattoi samana aamuna ilmoittaa, että ai niin, mulla on tänään kahvilavuoro. Mä opin pitämään pakkasessa kaikenmaailman valmisjuttuja sille varalle, että taas yllätetään. Sama juttu luokan nyyttärit - yleensä samana aamuna tuli tieto, että meillä olis tänään nyyttärit. Tyttö sentään ilmoitti edellisenä iltana - nukkumaan mennessään;) Onneks ei ole enää tuota - eikä muitakaan pakkoleivontoja - ne kun ei todellakaan ole mun juttuja. Yleensä tuli sutta, jota sitten paranneltiin kaikenmaailman kuorrutuksilla;)
VastaaPoistaApua, menisin ihan paniikkiin jos vasta edellisenä iltana kuulisin asiasta, ryntäisin varmaan lähimmälle Nesteelle ostamaan pikkuleipähyllyn tyhjäks ja uuspaketoisin ne sitten paniikissa "itsetehdyiksi". Hyvin sä oot vetäny siis!
PoistaJuu - sitä oppi tekemään keksikätköjä, kakkukätköjä, kääretorttukätköjä - valitettavasti se jäi päälle; niitä kätköjä pidän vieläkin...ja sehän tietää hyvää painonpudotusoperaatioille.
PoistaJaa, no rouvan täytyy varmaan alkaa pitämään kakkukestejä naapurirouvien kaa niin suurin osa jemmaherkuista päätyykin heitin vyötärön ympärille :) Toisaalta, sitten ne alkaa pyytää sua vastavierailuille eli tulokseksi tullee plus miinus nolla...hmm... hmm...
PoistaMoni on kehunut Steinerkouluja mutta ei ne ole mitään noiden silmämunien rinnalla! Olen jo Rantakasville pärmättänyt sen ruokapostauksista, ei ruokaa tai leivonnaisia esitteleviä pitäisi julkaista. Siinä käy muuten kohta niin että sun ovikellos soi..;D
VastaaPoistaJos nuo töhnäboltsit herättää sussa intohimoja, niin mies, sua on tosi helppo miellyttää ;D
PoistaLeipominen sinänsä on ihan mukavaa - mutta kun siitä tulee noin pakollista ja noin usein, niin siinä mukavuus häviää;(
VastaaPoistaNäyttävät hankalilta tehdä nuo silmämunat, ja pakkaaminen, huh,huh. Otan osaa, siis virtuaalisesti;)
Just noin, liian usein ja pakolla on huono, mutta satunnaisesti omaksi ja lähipiirin iloksi on hyvä. Tästähän nyt tuli ongelma vaan siksi, ku mä oon liian tunnollinen ja yritän keksiä toivomusten mukaisesti aina jotain uutta - perinteisen maustekakun olisin huitaissu vaikka vasurilla :)
PoistaTästä tekstistäkin tuli näköjään liika kärkäs nyt kun uusiksi lukee, ei mun elämä näin pienestä kiinni ole. Mutta tämmöstä se teettää ku istuu yksin yössä odottamassa että munat kovenis... turhautuu. ;D
Mulle juuri tähän päivään heränneenä, tuli liikaa kuukuppeja ja munia. Voi jee... olikohan se edes noin... kuukuppeja? Leivoitsä kuukuppeja? Mutta miksi? Eikös meillä ole VV eli valtava vitutus... ?
VastaaPoistaOutsa herätys, ota silmä käteen ja lue uudestaan, ja lakkaa luomasta päähäni ällöttäviä...ugnnhh...mielikuvia...yöääägh... nonni, nyt oksu lentääääää....! Pthui hitto.
VastaaPoistaMusta ei to-del-la-kaan olis sairaanhoitajaks :D Eiks se VV tarkoita hilpeää VäliVaihetta matkalla Suureen Monttuun? Näin mulle on luvattu.