Kaksi kuukautta ilman maito- ja lihatuotteita. Näkyykö missään?
No paino ei ole pudonnut. (Tai luultavasti ei ole, takuuseen en voi mennä kun vaaka hajosi.)
Housut ei kuitenkaan pyöri jalassa vielä, siitä voi jotain päätellä.
Mutta, mutta, kyllä se silti tuntuu kropassa. Vatsa ei ole enää täynnä ilmaa, mikä on mahtavaa! Eikä enää tuntuu siltä, kuin koko olemus olisi liian raskas kantaa. Siis ei pelkkä keho, vaan tosiaan koko "minuus" on ennen ollut niin painava että on vetänyt selän köyryyn. Ehkäpä maidottomuus ja lihattomuus vaikuttaa pään sisällä?
Jaa miksikö tämmöiseen ryhdyin?
Ensinnäkin, lihaa en ole oikeasti halunnut syödä enää pariinkymmeneen vuoteen. Vaan kun tekee perheelle ruokaa (tai eron jälkeen minulle ja pojalle,) niin on ihan älyttömän vaikea keksiä lihatonta ruokaa mikä täyttäisi kaksimetrisen harteikkaan pojanklopin. Niin paljon kasviksia ja papuja ja soijarouheita ei jaksa kotiin kantaakaan, että niistä saisi tarpeeksi tukevia aterioita. Eikä se erityisemmin edes tykkää kasvisruuista, salaattia toki lisukkeena syö. Tähän asti olen sitten syönyt samaa sapuskaa, ihan helppuden takia, kun on kamala homma tehdä kahta eri ruokaa - jo yhden keksiminen joka jumalan päivä tuntuu niin työläältä. Mutta nyt lähdin sille hankalammalle tielle: kasvissafkaa itselle ja bolognesea poitsulle. Kohta kaksi kuukautta on menty näillä.
No miksi sitten maito pois?
Siksi, kun halusin kokeilla. Lehdistä olen lukenut, mitä hyötyä siitä saattaisi seurata. Senhän jo mainitsinkin, että enää ei vatsa koko ajan pömpötä kuin vappupallo, mitä se ennen teki vaikka käytinkin laktoosittomia tuotteita. Tykkään! Toinen syy on se, että nyt kun käytän soijamaitoa, -jogurttia, -kermaa jne, niin eihän sitä tiedä vaikka se vähentäisi vaihdevuosioireitani. Soijaahan ihan suositellaan. Eikähän sitäkään tiedä, vaikka se pitkällä juoksulla auttaisi laihtumaankin. Soijamaidossa on enemmän vähätyydyttynyttä rasvaa, eli sitä terveellisempää.
Yksi yleinen luulo muuten on, että lehmänmaidosta ei voi luopua kun sitten ei saa kalsiumia. Höpsistä, ainakin Alpron soijamaidossa on tasan saman verran kalsiumia!
Mutta kuten sanottu, dramaattisia muutoksia ei ole (vielä) tapahtunut. Ehkä niitä ei vajaassa kahdessa kuukaudessa voi odottaakaan? Sitä paitsi, en ole ollut täysin ehdoton näissä asioissa (kuten en muissakaan), hyvin on laskiaispullat maistuneet ihan Mansikinmaitokermalla!
Ihan hyvin. Ei mitään ongelmaa. Mutta ne välipäivät... Niissä on vähän sovittelemista, kun nyt olisi tärkeää syödä manteleita ja pähkinöitä. Lihan pois jättämisen takia. Helposti tulee rouskuteltua niitä kourakaupalla, kun ovat vaan niin hyviä. Mutta hitto kun niissä on paljon rasvaa. Hyvää rasvaa, mutta silti. On siis vaan opeteltava tyytymään pienempiin määriin. Mutta oppia ikä kaikki, ei kaikkea voi sisäistää kerralla, eihän?
Lihattomuus on toki hyvä asia, aikuinen ihminenhän ei tarvi lihaa eikä maitoa (eihän etelän lähes ilman maitoa toimeentulevat ihmisetkään murene osteoporoosin kourissa nelikymppisenä!) mutta täytyy nyt "korjata", että Suomessa ei käytetä steroideja lihantuotannossa, ja antibioottejakin EU-alueella toiseksi vähiten (Ruotsin jälkeen) eikä koskaan rutiininomaisesti vaan aina syystä (=bakteeri-infektio). Niissä on myös hyvin tiukat varoajat niin maidon kuin lihankin suhteen ja niiden käyttöä valvotaan tarkasti. Luomussa vielä tarkemmin. Suomessa myös kohdellaan eläimiä yleisesti ottaen varmasti paljon paremmin kuin jossain Tanskan tai Hollannin järjettömän kokoisissa tuotantolaitoksissa, mutta tietysti aina voisi olla paremminkin. Ja onhan meille tulossa uusi eläintensuojelulaki, joka kiristää jo muutenkin tiukillaolevia tuottajia entisestään... todennäköisesti yhä useampi joutuu lopettamaan hommat, ja se taas tietää sitä, että koska lihansyönti kuitenkin Suomessa jatkuu, joudutaan tuomaan sitä antibiootti-steroidi-rääkättyä lihaa tännekin. Nyt meni kyllä vähän off-topiciksi :)
VastaaPoistaMulla sen vatsan turvotuksen laski vehnänkäytön vähentäminen. Ei ole enää aamulla herätessä kivi mahassa eikä kupli ja murise! Täysjyväsellaista kestää hiukan, mutta kun pulla on niin hyvää (etenkin laskiaispulla) niin oma vaivansa on sitten niiden itse vääntäminen.
Ensinnäkin, kiitos RH tarkentamisesta! Itse kirjoitin lihantuotanto-osuuden törkeästi ihan perstuntumalla, tarkistamatta mistään. Mikä oli tyhmää. Eihän kukaan näitä mun tekstejäni varmaan tietolähteenä tutkielmiinsa käytä :D mutta silti, joku roti. Kävin ensin muuttamassa sitä tekstiosuutta ja mainitsin lisätiedoksi kommenttisi. Mutta lopulta poistin sen kokonaan, kun eihän kaikki lue kommentteja.
PoistaJOTEN: jos joku lukee tämän RH:n erinomaisen kommentin, niin tämä korvaa höpönlöpö-infon jota hölmöyksissäni tulin jakaneeksi ja jonka sittemmin poistin varmuuden vuoksi kokonaan.
Niin ja tuota vehnän käytön lopettamista komppaan täysillä, siihen itsekin pyrin. Mutta sorrun liian usein vastaleivottuun maalaisleipään tai vastaavaan, se tuoksu!
PoistaKyllä sinä jaksat kokeilla. Hatunnosto.
VastaaPoistaItse huomaan vatsan turvotuksen jos syön enemmän valkoisista vehnäjauhoista tehtyjä leivonnaisia ja sama sokerin kanssa. Mutta kokonaan en edes yritä olla ilman. Leivon kumminkin aina silloin tällöin ja toki syön itsekin, mutta kohtuudella.
Lihasta en luovu. Toisaalta on monia liharuokia, joista tykkään ja sama kuin sulla, meilläkin on kaksi aikuista syömässä. Mies ei suostuisi olemaan ilman lihaa. Minä taas en voi syödä mitään soijaa, joka puolestaan turvottaa minun vatsani.
Ai sulla vatsaa turvottaa soija? Näin erilaisia me ollaan, mikä sopii toiselle ei sovi toiselle. Ja, kuten jo edelliseen kommenttiin vastasin, niin olen täysin samoilla linjoilla valkoisten jauhojen ja sokerin suhteen. Yritän niin hitosti hillitä himoni, mutta kun rakastan vastaleivottua leipää ja pullaa, niin kyllä tekee usein tiukkaa. Leivon tosi harvoin, onneksi, mutta silloin kun leivon vaikka pullaa, niin roimin taikinaan isolla kädellä rasvaa ja sokeria - jos ei se maistu mummon tekemältä, niin ei se maistu mulle ollenkaan :)
PoistaMoi Menna! Vielä näköjään paranormaalit näyttää kiinnostavan (laihduttaminen). Huomasin ihan vahingossa tutun nimen ja päätin moikata. Itse laihdutin aika helposti 16 kg/6 kk. Takaisin tulivat. Saavutetut linjat näköjään on ja pysyy.
VastaaPoistaTsemppiä kuitenkin!
Terv. Jouko (kävitte aikoinaan sutin porukalla kokoontumassa mun luona Turussa, kun siellä silloin asustelin)
No terve Jouko, kiva kun tulit moikkamaan! 😊 Ja ei ei ei, en suostu uskomaan että tulisivat takaisin TÄLLÄ kertaa (jos onnistun saamaan pois tarpeeksi) vaikka mullakin on tulleet aina takasin tähän mennessä. Nope. 😃
VastaaPoistaVau, 16kg... Mä jos saisin vielä noin 5kg veks ni pääsisin samaan. Hyvä me!
Munkin pitäis kai taas vähän ohentaa. Mutta kun tän mahan kasvattaminen on tullut jo niin kovin kalliiksi, niin on se aika sääli heittää taas kaikkea sitä ihan hukkaan. Kun ei tässä iässä tartte enää kauniiden nuorten naikkosten perässäkään juoksennella. Mutta ehkä periaatteessa kuitenkin vois taas yrittää. Ja kaikki mikä ei tapa niin sehän vaan vituttaa...
Poistat: Jouko
"Mahan kasvattaminen tullut kalliiksi"... hah hah hah! :D Kuule, en minäkään juokse enää komeiden nuorten enkä vanhempienkaan miesten perässä - kun en saa kiinni kuitenkaan - mutta pakko on yrittää karistaa vaarallisia vatsarasvoja. (Ällö jo sanana.) Ne paitsi --tuttaa, niin myös tappaa. Voi miksi, miksi perinkään faijan omppuvartalomalllin!
VastaaPoista