tiistai 30. lokakuuta 2012

Waihdevuodet - NE ALKAA jo 40+





Menopaussi vai vaihdevuodet vai mikä-häh?

TÄSTÄ TERMIT HALTUUN 



Netissä vaihdevuodet on varsinainen Villi länsi. Googlaamalla saa monta erilaista ja keskenään ristiriitaista tulkintaa tästä aiheesta ja termistöstä. Etenkin virallisen oloisiksi naamioitujen "terveys-infojen"sekä luontaislääkemyyjien sivustoilla heitellään tosi vajavaista tai jopa täysin väärää tietoa. Jopa eri terveydenhoidon ammattilaiset käyttävät samoja sanoja eri tarkoituksissa! Toki kuranttia tietoakin löytyy, on vain käytettävä aikaa sen etsimiseen. Itse selasin istumalihakset hellinä kymmeniä sivustoja netissä ja luin kolme oikein gynekologien kirjoittamaa kirjaakin, ja näin se homma mitä todennäköisimmin oikeasti ja mahdollisimman lyhykäisesti kerrottuna menee:

Ensinnäkin, VAIHDEVUODET ei ole synonyymi sanalle menopaussi. Vaihdevuodet tarkoittaa koko sitä ajanjaksoa, pituudeltaan noin 5-15 vuotta, jolloin naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta loppuu kokonaan.

VAIHDEVUODET jaetaan neljään jaksoon:

Vaihe 1. PREMENOPAUSSI alkaa useimmiten 40 ikävuoden jälkeen. (Ei ole kuitenkaan tavatonta, että jo pari vuotta aikaisemmin.) Hormonitoiminta vähenee huomattavasti. Hedelmöittymisen mahdollisuus on kääntynyt jyrkkään laskuun jo 35-vuotiaana. Kuukautiskierto pysyy yleensä vielä säännöllisenä, mutta tavallisesti se lyhenee 3-4 päivällä. Tämä vaihe kestää, yksilöllisesti, noin 3-7 vuotta.

Vaihe 2. PERIMENOPAUSSI  lasketaan alkavaksi siitä, kun kuukautiskierto muuttuu selvästi ja pysyvästi. Vuotoja jää välistä, tai niitä alkaa tulla liian usein, tai ne muuttuvat aiempaa kivuliaimmiksi, kohdusta löytyy myoomia (hyvälaatuisia kasvaimia) tai tapahtuu muuta selvästi poikkevaa. Monilla kuukautiset muuttuvat niin runsaiksi, että hoidoksi määrätään hormonikierukka ja jopa kohdunpoisto. Sitten alkaa tulla vähitellen, naisesta riippuen, erilaisia "varsinaisia vaihdevuosioireita"; äkilliset mielialanvaihtelut, unettomuutta, yöhikoilua, sydämen tykytystä, migreeniä... Oirelista* on varsin pitkä, mutta ei kukaan kaikista kurjuuksista joudu kärsimään. Tämä vaihe kestää noin 2-8 vuotta.
VINKKI: Lisää perimenopaussista tekstissä "Ukolle kenkää... ja muita perimenopaussin oireita"

Vaihe 3. MENOPAUSSI = se tarkka hetki, kun naisen vihoviimeinen munarakkula irtoaa ja valuu kuukautisvuotona ulos. Asiasta ei voi olla takuuvarma vasta kuin 12 kk:n kuluttua (ehkäisyn kannalta tärkeä tieto), mutta yleensä kuutta "kuivaa" kuukautta pidetään jo varmistuksena, että kuukautiset ovat kokonaan loppuneet.

Vaihe 4. POSTMENOPAUSSI alkaa siis samalla hetkellä, kun viimeiset kuukautiset loppuvat. Sanana postmenopaussi kuulostaa siltä, kuin koko riesa olisi ohi, mutta päinvastoin, se on vaihdevuosioireiden huippujakso. Silloin esimerkiksi nuo kuuluisat kuumat aallot lyövät korkeimmillaan. Sitä kestää, taaskin naisesta riippuen, tyypillisimmillään noin 1-5 vuotta.

Siinä se sitten olikin, lyhyesti summattuna. Riemukseni olen itse jo vaiheessa 4 - vaikka elo on yhtä helvettiä, niin tiedän, että loppusuoralla mennään!

Ja hei tosiaan, kenenkään ei kannata ahdistua: osalle naisista kun ei tule lainkaan oireita, osalle vain jotain pientä, ja runsaista oireista kärsivillekin löytyy erilaisia helpotuskeinoja. Mutta näistähän olen kertonut jo aikaisemmin, löytyvät ihan ensimmäisistä Waihdevuodet -kirjoituksissani. Niihinkin info on etsitty virallisista lähteistä, ei tuotemarkkinoijien "lääketieteellisiksi" naamioiduilta sivuilta :)

----
* Tämän listan vaihdevuosioireista nappasin "Minoon vaan minoritya..." -kirjoituksestani:

Kenellekään, siis kenellekään, ei tule kaikkia näitä oireita mitä seuraavaksi luettelen. Ihan vaan siksi laitan koko kavalkadin, että jos niitä alkaa tulemaan ja ikä on suht kohillaan, niin ei tarvihe heti pelästyä, että sairausko iski - kyse kun voi olla vain luonnonvoimista.

Kuumat aallot (80% naisista), masentuneisuus (75% naisista), yölliset hikoilupuuskat, ärtyneisyys, hermostuneisuus, rintakivut, sydämen tykytys, päänsärky, nivel- ja lihaskivut, tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa, haluttomuus, painonnousu, unihäiriöt, väsymys, aggressiivisuus, hermostuneisuus, ummetus, virtsaamisvaivat ja -karkailu, muistin huononeminen. Lisäksi: estrogeenitason vaihtelu tuntuu aivoissakin ja aiheuttaa PMS-tyylisiä mielialan vaihteluita kuten kiukkuisuutta, itkuisuutta sekä jo mainittua masennusta.







21 kommenttia:

  1. Aika masentavaa luettavaa... ja kun en vuotojen puuttumisen kierukan takia, tiedä mistään mitään, mutta näitä oireita kyllä on ollut. Kuumat aallot ovat lomalla... eikä niitä ollut kuin muutama kuukausi. Tosin hiki tuli työaikanakin. Pari vuotta kun ensimmäisen kerran täällä asunnossa öitäni vietin ahdistuneena...

    No, kuolo minut viimeistään erottaa VV:stä.

    VastaaPoista
  2. Outsa, Outsa! Ei pitänyt olla yhtään masentavaa, piti olla vain TARKENTAVAA. Kun mua alko ärsyttämään se, että jos netistä yrittää etsiä tietoa, niin menee pää sekaisin kun noita eri termejä käytetään ihan miten sattuu. Halusin vain auttaa auttaa infoa etsivää!

    Nyt et kyllä masennu, Outsa, ethän edes voi tietää vaikka pääsisit kuinka helpolla lopulta. Sen tiedät varmaan, että labrakokeilla nähdään oletko jo perimenopaussissa - eikö lääkäri ole sitä ehdottanut? Ehkä se helpottaisi, jos tietäisit missä mennään?

    VastaaPoista
  3. Kun tuota listaa lukee, huomaa käyneensä aika monta vaihetta ja oiretta läpi. Eilen minulle nousi kuume, eka kertaa varmaan yli 10 vuoteen. Töissä paleli aivan horkassa. Jos jotain hyvää pitäis tuosta etsiä, niin ei ollut eilen kuumia aaltoja. ;) Ei ole ollut kyllä tänäänkään. Lääkkeiden voimalla mennään. Vaihdevuosiin olen syönyt Chello-nimisiä tabletteja ja yrittänyt lisätä soijatuotteita ruokavalioon. Kahvin juontia olen myös yrittänyt vähentää. Muuta en ole toistaiseksi kokeillut. Itse olen kyllä noista aalloista kärsinyt niin paljon, että jos ne jatkuu samanlaisena, pyydän lääkäriltä hormonit. Mun hermoilla ei pärjää ilman.
    -Eikku

    VastaaPoista
  4. Joo Eikku, tää palelu on ihan yhtä hirveetä ku hikoilu. Poika feisbuukkasi läppärillään äsken tossa sohvalla, yllään t-paita ja bokserit, ja totesi: - Ihan ku tässä meidän välissä olis lasiseinä ja sä istusit siellä kylmiön puolella.
    :D Ymmärrät pointin, kun mä kerron, mitä MULLA on päällä: trikoot, paksut collegehousut, sukat, villasukat, pörrötossut, alusvaatteet, t-paita, pitkähihainen t-paita, neuletakki, tekokarvavuorinen hupullinen collegetakki ja kaulahuivi....

    PAITSI että just nyt kiuas kihahti! Eli kiireellä kuteet veks, apua, lääh...noin...eiku sukat vielä...huh! Puuh! Nyt istun trikoissa ja t-paidassa selkä märkänä max vartin ja alan sitten taas kiskomaan vaatteita takas niskaan. Tuttu juttu, josta olen marissut täällä jo yli vuoden. Kyllä siihen tottuu, mutta ei se asiaa helpota.

    Jotenkin siis ymmärrän täysin, jos turvaudut hormonikorvaushoitoihin, Eikku :)

    VastaaPoista
  5. Heippa.
    Tilannepäivitystä tuohon aiempaan: Mun kuumeilu + rakkulat suussa + näppylät käsissä ja jaloissa osoittautui enterorokoksi. Joo, pitäis olla lastentauti, mut näköjään voi tarttua aikuiseenkin. Tytär sairasti sen edellisellä viikolla.

    Kuumat aallot on pysyneet pois. (koputan puuta) Olen edelleen syönyt soijaa ja Chelloja ja vähentänyt kahvin juontia. En tiedä nyt auttaako ne, mutta jospa ne aallot pysyis edes jonkun aikaa taas pois... Jotenkin kyllä osaa arvostaa tällaista kohtuullisen normaalia olotilaa tällä hetkellä.

    Tsemppiä sinne aaltojen väliin! :)
    -Eikku

    VastaaPoista
  6. Joo Eikku, kandee tosiaan sairastaa noi lastentaudit pois alta ennen ku menee vaihdevuosilääkitystä pyytään :)

    Chello lienee joku luontaistuote (johon ei mulla o varaa), mutta tuo soija - missä muodossa sä sitä syöt? Itte ostin eilen elämäni ensimmäisen soijamaitopurkin, ajattelin että jos rupeisi käyttämään sitä säännöllisesti. Se oli ihanan makuista ainakin murojen kanssa! Tyhmä ylläri toisaalta oli, että sitä ei voi käyttää kahviin :( jonka juontia taas EN aio vähentää vaikka se loiventaisi ehkä aaltoja... Jotain rajaa sentään.
    :) Pidän peukkuja, että sun aallot pysyy poissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa
      Joo, Chello on luontaistuote ja maksoi ihan liika... Soijaa yritän syödä jugurttina, vanukkaana ja soijakaakaona. Soijamaitoa käytän joskus ruuanlaitossa, esim puuroon, kun meillä on tyttö maitoallerginen. Femisoija-jauhetta ajattelin etsiä viikonloppuna ruotsin puolelta, kun siellä on kaiketi luontaistuotteet halvempia ja kun ollaan Haaparantaan kuitenkin menossa käymään.
      -Eikku

      Poista
  7. Vanha kunnon Femisoya, olin jo unohtanu sen! Osta sitä parempaa, jossa on jotain marjoja tms mukana. Mä taas kokeilen, varojeni mukaan, noita muita soijatuotteita.

    Nyt pitää kyllä antaa vatsan ensin rauhoittuu; en tiedä johtuuko soijamaidosta vai gluteenittomista kauraryyneistä (joita ostin, kun pelkään että olisin kaiken muun kivan lisäksi vilja-allerginen), mutta vatsa on ihan sekasin, äsken jopa oksensin. Ruoka ei näytä sulavan mahalaukussa, ei ainakaan normaalivauhdilla. Ja maha on niin pallo, että nahka kohta repeää! Huoh tätä ikääntymisen riemuvoittoa... :/

    VastaaPoista
  8. Mä ostan tosta lähi-Alepasta Rainbown luomu soijajuomaa. Se on edullinen ja ainoa soijajuoma Alepassa, jossa on vain pikkuhiukka sokeria. Mun mielestä se käy hyvin kahvin kanssa ja puurosta tulee sen kanssa ihanan pehmeää.

    Muuten teen soijarouheesta sapuskoja, ja joskus syön tofua. Lähinnä soijatuotteita tulee käytettyä sen takia, että masu ei oikein maidosta tykkää ja reuman takia en voi syödä punaista lihaa, joten esim. soijarouhe tuo vaihtelua ruokavalioon.

    Harmi vaan, että en ole huomannut soijasta koskaan mitään helpotusta hikoiluoireisiin. Mutta se voi olla yksilöllistä, kenellä se auttaa ja kenellä ei.

    Kiitos, toi Termit haltuun-juttusi oli täyttä asiaa!

    Akan retale Sanna.

    VastaaPoista
  9. Hm, se Alpro-Soijamaito silleen juoksettui kun sitä laitto kahviin, täytyy sitten kokeilla jos tuo Rainbow toimis paremmin.

    Mutta tuo soijarouhe... hemmetti kun oon muutaman kerran vuosien varrella saanu puuskan, että NYT ostan sitä ja opettelen tekemään HYVIÄ ruokia. Mutta koskaan en o mitään syömäkelposta saanut aikaseksi ja joutunut heittämään (huonolla omallatunnolla) loput rouheet roskiin.

    Sama pätee tofuun, vaikka oon kokeillu reseptejä, joista siitä MUIDEN tekemänä kyllä tulee hyviä patoja yms.

    Tuo on totta, että ei se soija välttämäti mitään auta. Mutta UULISI, ettei siitä ole haittaakaan, vaikka yksi lääkäri niin väittääkin (nyt en löytänyt sitä kirjotusta tähän.)

    VastaaPoista
  10. Hei!
    Huomasin eilen tämän blogin ja etenkin VV-asiat on nyt kiinnostavia. Sä olit tosi tarkkaan perehtynyt aiheeseen ja se on kiva, niin voi yhdestä paikasta lueskella enemmän asiasta. Olet vähän ilmeisesti minuakin edellä (sinun onni) tässä ajanjaksossa joten rohkenen kysyä sulta, että mitä ne rintakivut tarkoittaa? Ovatko ne siis rintarauhaskipuja vai rintakipuja. Ja mikä niiden fysiologia on, mistä elimestä ne kivut tulevat. Olen nimittäin vasta 46-v, mutta sairastan myös sepelvaltimotautia ja olisi melko tärkeä tietää, jos vaihdevuodetkin aiheuttavat rintakipua sydämeen. menen kyllä ensi viikolla kardiologille ja juttelen aiheesta vielä, mutta viikko on pitkä aika odotella ja sinä melko varmasti tiedät jo vastauksen. Siis onko tissikipu vai sydänkipu vai rintarangan kipu vai mikä???? Kauhea selostus, mutta tämä aihe vaan on niin tapetilla nyt.....

    VastaaPoista
  11. Moi,
    no nyt tietenkään en osaa tuohon vastata, harmi! Mähän oon tähän blogiin kirjoittanut sekä omia kokemuksia, että yleistä tietoa, kuten tuo lista oireista, joissa rintakipu mainitaan. Otin lista ao. linkistä, mutta samanlaisena se esiintyy kaikkialla.

    http://www.terve.fi/vaihdevuodet/vaihdevuodet

    Voin kertoa ainoastaan omakohtaisista rintakivuista, mutta en niidenkään fysiologisesta taustasta paljon mitään tiedä.

    Ensinnäkin on ollut näitä sydämentykytyksiä ja rytmihäiriöitä, mutta ne on todettu (rasituskokeessa ja muutamaan otteeseen otetuilla sydänkäyrillä) vaarattomiksi.

    Sitten on ollut hirveitä rintakipukohtauksia, jotka tuntuu tarkalleen siltä kuin miltä KUVITTELEE sydänkohtauksen tuntuvan, mutta ne ovat johtuneet närästyksestä! "Sappikivuiksi" yksi lääkäri niitä nimitti, ja sanoi, että niiden takia on monia tuotu ambulanssilla, se kipu kun on niin kova että sitä luullaan sydäriksi. Mulla siihen auttaa, kun vetää äkkiä lasillisen tai pari kylmää vettä. Jos ei sitä vettä saa, niin kohtaus tulee ja menee monta kertaa peräkkäin, voi kestää tunninkin. Olenkin ajatellut, että jos se vesi ei joku kerta lopetakaan kohtausta, niin sitten se on lääkärireissun paikka.

    Rintarangan kipua on myös ollut. Se johtunee, lääkärin arvion mukaan, painavista rinnoista, jotka rasittaa niska-hartialihaksia ja sitä rintarankaa.

    Sitten on vielä ne tissikivut. Vaikka asiaa juuri äsken tutkittiin, niin ei jäänyt mieleen että mistä ne johtuvat, joku rauhasjuttu se oli. Siis vaaraton. Se ei painunut mieleen, kun epäiltiin jotain pahempaa, ja sitten mammografiasta oli löytyvinään jotain, ja sitten ultraan, jossa ei onneksi löytynyt mitään. Huojennus pyyhki päästä kaiken muun tiedon :)

    Mutta kuten sanottu, niin eihän nämä mun kokemukset tarkoita mitään, rintakivut kun voi johtua niin monista eri syistä. Että ei tästä varmaan paljoa apua ollut. Jos se kardiologi on fiksu, niin luulisi sen tietävän mitä kaikkea vaihdevuodet voi aiheuttaa. Onnea matkaan!

    VastaaPoista
  12. Anonyymille vielä:
    Niin siis munkin lääkäri epäili jossain vaiheessa sepelvaltimotautia, niiden tykytysten ja rytmihäiriöiden vuoksi, ja laittoi siksi lähetteen sinne sydänrasitustestiin. Mutta siitä on jo 7 vuotta. Eli olin silloin perimenopaussivaiheessa.

    Sydämentykytyksiin se määräsi lääkettä, jonka valmistus lopetettiin, ja seuraava omalääkäri kirjoitti tämmöistä kuin Metohexal 23,75mg josta kerrotaan näin:

    "Vaikuttava aine: Metoprololi, joka kuuluu beetasalpaajiin.
    Käyttötarkoitus: Lääkettä käytetään kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden sekä sepelvaltimotaudin hoidossa. Lisäksi sitä käytetään ehkäisemään migreenikohtauksia."

    VastaaPoista
  13. Hei ja kiitos vastauksesta. Juu noi betasalpaajat mullakin tietty menee ja ainakaan vielä ei ole tullut rytmihäiriöitä mitä nyt pulssi nousee 45:stä 70 hikikohtauksen aikana. No hyvä, jos et ainakaan sinä ole saanut muita varsinaisia vaarallisia sydänperäisiä kipuja vaihtareista.
    Mutta nyt mulla on sulle vinkki, nimittäin tuohon "sappikikiviksi" nimettyyn tautiin. Nimittäin mulla kouristelee samalla tavalla ja olenkin useasti ollut jo päivystyksessä sydänkontrollissa vaikka mihin aikaan vuorokaudesta tuon vaivan takia. Nyt osaan suhtautua siihen ja sisätautilääkäri kertoi mulle, että se on ruokatorvi johon tulee toisilla sellaisia spasmeja eli kouristuksia. Ja tunnistin tuon, vaikka en todellakaan ole edes terveydenhoitoalan ihmisiä juuri tuosta, kun kerroit, että vesi auttaa. Tämä lekuri kehoitti minuakin juomaan kohtauksen aikana paljon vettä. Ja jos menee oikein pahaksi, hän määräsi kalkkisalpaajia mulle, ostin ne, mutta en uskaltanutkaan syödä niitä, kun ne laskee tuota jo olematonta lepopulssia vieläkin alemmaksi. Pelkään, että kohta sitä ei löydy enää ollenkaan.
    Mutta kaiken kaikkiaan olen tiennyt tasan kolme päivää, että minulla on vaihdevuodet ja se arvo oli 100, joten aloitin heti tietysti etsiä kaikkea kiinnostavaa. Ja tässä on se ikävä juttu, että tulee kaikkea pientä ja vähän pelottavaakin remppaa, niin sitten kuuntelee itseään liikaa ja varmasti puolet rintakivuista johtuu juuri tuosta kuvittelusta.....
    Kiva, kun on mitakin;)

    VastaaPoista
  14. Kiitti vinkistä, täytyykin kysellä noista kalkkisalpaajista lääkäriltä. Vaikka olen yrittänyt ruokavaliota pitää semmoisena, ettei niitä kohtauksia tulisi, niin välillä ne vaan yllättää. Tosin mullakin tuppaa tuo verenpaine yleensä olemaan alhainen, mutta joskus hyppää kattoon ja siitä taas tulee omanlaisia oireita. Tää on tätä :)

    Ai kävit oikein testauttamassa? No se on hyvä, nyt tiedät varmuudella että on vv-vaivoja. Ja just noin se menee, että tulee helposti vahdattua koko ajan että mitähän siellä kropassa tapahtuu. Mutta kun sitä on jatkunut vuosia, niin ei enää niin paljoa jaksa reagoida, tai siis odottelen aina jonkin aikaa että meneekö jokin kipu tai kolotus ohi, ja yleensä ne menee :)

    Oikeesti, mitä kummallisimpia juttuja tapahtuu. Viime viikolla yhtenä päivänä alkoi tuntua kipua polven kieppeillä, sitten se voimistui ja nousi reiteen, ja oli jo vaikea kävellä, sitten hiljalleen ylöspäin pakaraan asti, niin että illalla oli jo vaikea istuakin - ja sitten, pam, yön aikana meni ohi eikä ole ollut mitään sen jälkeen! Näitä tulee, varaudu vaan :)

    VastaaPoista
  15. Hahhhah...joo, niitä odotellessa;) En olisi itse mennyt testeihin, mutta, kun oireet alkoi tosi nopeasti ja oli anemiaa ym. ja sitten hikoilut, palelut ja menkat jäi pois, niin lääkäri halusi varmistaa, että voikohan olla.Kun mulla on olleet tähän asti melko säännölliset kuukautiset eikä väliin ole jäänyt. No olihan se ja parempi tämä kuin joku vakava sairaus noiden oireiden takana. Mehän ollaan terveitä;) JEE!

    VastaaPoista
  16. Hei Menna!
    Sinulla on ollut paljon vv-ongelmia, onko kohdallesi sattunut tällaista: eli, samaan aikaan, kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa (eli n. 17 pv sitten) on alkanut voimakas väsymyksen ja heikkouden tunne joka kaatoi ihan sänkyyn pariksi viikoksi. Aamuisin on paha olo ja täytyy mennä pitkälleen. Sitten heti tulee kuuma. Olen oikeasti nyt sairaslomalla koska jouduin sydämen takia tutkimuksiin, että onko sep. valt. taudissa tapahtunut huononemista. Asiasta ei vielä saatu täyttä varmuutta, vaan nyt katsotaan mitä tapahtuu. Mulla ei oikeasti ole vielä mitään pahoja oireita, kaikki on kestettävissä, mutta suurin huoli on tuo voimattomuus koska se voi johtua sydämestä ja muista syistä eli seuraavaksi multa hajoaa pää koska tämä huolestuttaa tosi paljon. Mutta, jos sanot, että voimattomuusa ja suuri väsymys kuuluvat asiaan, niin olen huojentunut.
    H

    VastaaPoista
  17. Hei Anonyymi,
    nuo kuulostavat tosi vakavilta oireilta.

    Sitten kun sydän- ja sepelvaltimotaudin aiheuttamat vaivasi on tutkittu, varaa aika gynekologille tai yleislääkärille (jos olet terveysaseman asiakas) ja puhu myös hänen kanssaan oireistasi. Kun on noin paljon vakavia oireita, niin niitä ei kannata itse alkaa erotella toisistaan, vaan kerrot kaikille lääkäreille kaikki vaivasi, on heidän työnsä selvittää mikä kuuluu mihinkin - tärkeintä on, että saat apua.

    Voimia ja tervehtymistä sinulle!

    VastaaPoista
  18. Tämä on jo vanha juttu,mutta mulla ikää 51 vuotta ja ei mitään oireita.Olenko kummajainen vai onnekas kulkija.
    Olisi tietysti ihanaa jos tämäkin aika menisi ohi ihan ilman oireita.
    Jaksamista kaikille naisille jotka kärsii oireista.
    t.Marika
    (kohtu poistettu,eli ei edes tiedä kuukautisista)

    VastaaPoista
  19. Terve Marika, kuule saatat hyvinkin kuulua niihin onnekkaisiin, joille ei tule mitään oireita! Itsellänikin on ihan lähipiirissä sellainen onnekas, hälläkin ikää 51.

    Tai sitten voi tulla oireita, mutta niin lieviä, ettei ne elämään paljoa vaikuta. Kuten vaikka migreeniä (johon löytyy hyviä lääkkeitä) tai unettomuutta, jota nyt tulee useimmille muutenkin iän myötä. Mutta toivotaan ettei tule mitään, ja kiitos empatiasta meitä "kärsijöitä" kohtaan :)

    VastaaPoista