sunnuntai 24. elokuuta 2014

Waihdevuodet ja 5:2... SAIRASTELUKIERRE SOTKI KAIKEN


Niin hienosti kun piti jatkua 5:2 ja vaihdevuosivaivoihin piti alkaa kokeilla uusia keinoja, niin kaikki kaatuikin sairasteluun. Vaivaa tuli toisen päälle, ja kolmannen, ja neljännen... Ei onneksi mitään vakavaa ja pysyvää.





Jo alkaa ikä painaa. 

Nuorempana oli vähemmän vaivoja, ja nekin mitkä tuli, meni nopeasti ohi. Vaan toisin on nyt. Tässä esimerkkiä viimeisen kuukauden ajalta:

Jalkapohjaan tuli plantaarifaskiitti (tai joku jalkaholvin tulehdus, eri lääkäreiltä sain eri diagnoosit). Se aiheutti särkyä vaikka oli paikallaankin, seisomisen tai kävelemisen jälkeen kipua ei kestänyt ilman vahvoja lääkkeitä. Hoito-ohje oli lepoa sekä Arcoxia-reseptilääke & 1g Panadol kolmesti päivässä. Kortisonipiikkejäkin kokeiltiin. Mikään ei auttanut. Kiva oli lähteä Kreikan-lomalle jalkapuolena.

Ai niin, vuorokausi ennen lentoa tuli jo toinenkin vaiva. Ärtynyt paksusuoli tulehtui mutkasta pallean alta, ja kipu oli niin kova, ettei pystynyt nukkumaan eikä valvomaan. Ei muuta kuin päivystykseen. Siellä sain ensihoidoksi jotain tabuja ja ällöä litkua, ja koska ne vähän auttoivat, uskoin vaivan menneen ohi. Väärin luulin. Kreikassa sain heti ekana päivänä juosta apteekkeja läpi löytääkseni jotain päivystyksestsä saamaani lääkettä vastaavaa valmistetta, lopulta se onnistuikin. Onneksi siellä saa reseptilääkettä ilman... no, ilman reseptiä.

Sain myös neuvoja: jos haluaisin paksusuolen rauhoittuvan, särkylääkkeet pitäisi unohtaa. Mutta koska halusin pystyä edes vähän kävelemään, en voinut jättää kipulääkkeitä ottamatta. Niinpä sain aikalailla taiteilla lääkkeiden vuorottelun kanssa, ja vahtia tarkkaan myös syömisiäni, etten olisi ärsyttänyt elimistöäni yhtään enempää.

Kaksi päivää meni ja vatsakipu alkoi jo asettua, kun vyötärölle alkoi ilmestyä punaisia, kutiavia näppylöitä, jotka kasvoivat kiinni toisiinsa ja paisuivat. Luulin, että hotellihuoneessa oli luteita, ja sain aikaan melkoisen shown kun (oletuksestani pöyristyneet) hotellinpitäjät joutuivat myrkyttämään huoneeni ja järjestämään varahuoneen täpötäydestä talosta. Paisumat ja koko vyötärön alue alkoivat kuitenkin pian särkeä, joten eikun lääkäriin. Kävi ilmi, että vaiva ei johtunut mistään ötököistä, vaan vyöruususta! Siihen sitten viikon lääkekuuri ja linimenttiä viidesti päivässä. Päivittäin sain siis vetää jos jonkinlaista nappia, muun muassa nappeja joiden avulla kestäisin muita nappeja.

Viikon päästä alkoi olo jo helpottaa, ja kun kävin lääkärillä tsekkauksessa, sain luvan jopa uida ja oleilla auringossa. Mistä ennätinkin nauttia muutaman päivän. Sitten iski flunssa. Voitte uskoa, että tässä vaiheessa ei tiennyt pitikö itkeä vai nauraa. Taisin tehdä molempia.

Nyt vihdoin olen jo muuten kunnossa, mutta jalka ei vieläkään kestä seisomista tai liikkumista. Ja särkylääkkeiden takia on edelleen otettava myös vatsaa rauhoittavia valmisteita. Ja syötävä kunnolla, ettei vatsalaukku pääse tyhjäksi, jolloin se ärtyy helposti.

Että yritä tässä nyt sitten pitää mitään paastopäiviä, hah! Eikä mitään järkeä kokeilla uusia temppuja kuumiin aaltoihin nyt, kun en muiden lääkkeiden takia erottaisi mikä johtuu mistäkin.

Vaan ei tätä kurppaa näillä vitsauksilla vielä lannisteta. Jatkuu ensi numerossa.

Photo:Wiki Commons/public domain



17 kommenttia:

  1. Herranen aika sentään, jopas sinua on koeteltu! Ja kaikki vaivat yhtä aikaa. Ei ole helppoa tämän ikäisen naisen elo. Noita jalkavaivoja olen itsekin kärsinyt ja leikkaus odottaa, joten tiedän kyllä jotain noista säryistä. Ja vatsasta, joka ei enää kestä lääkkeitä.
    Tsemppiä, voimia ja rutistuksia - ja niinkuin totesit, ei meitä kurppia niin vain nitistetä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin just. Se mikä ei tapa, se vahvistaa. Ja kiitos! Tsemppiä sulle leikkauksesta toipumiseen!

      Poista
  2. Uskomatonta, että juuri lomalla iskee kaikki vaivat! Mikä sen ruusunkin oikein herätti???
    Sitkee olet :) voimia täältäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta! Kreikkalainen lääkäri kun sanoi että mulla on "herpes..." niin väitin että ei varmana, ei ikinä ole ollut. Sitten käännöskoneella näytti mikä se on suomeksi, eli siis vyöruusu. Sanoi, että se on vesirokon aikuismuoto... tiedä häntä.

      No minä kanssa hälle kun ihmettelin, että miksi juuri nyt, niin hän aprikoi että olisko stressiä vaikka? Niistä "lutikoista" ja jalkavaivasta ja vatsavaivasta jotka ikävästi lomaan osuivat? Saattoi ollakin..

      Poista
  3. No on sulle kertynyt monenmoista. Mutta niihän se näissä ikävuosissa alkaa olla, yksi pikku sairaus ei riitä, vaan niitä tulee lisää koko ajan. Ja lääkkeet, juuri särkyyn tarkoitetut aiheuttavat pari-kolme muuta. Somacit on tutut mulle, että vatsa kestää särkylääkkeitä että pystyy kävelemään kipeällä polvella että ei kangistu että jne...

    Mutta se ruusukin, mistäköhän moinen. Sehän on ikävä vaiva, saattaa uusiakin. Mutta koeta jaksaa, ei lannistuta, elämä jatkuu vaikka linkuttaen kaurapuuroa syöden :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin, nilkutetaan kunnes kuoppa jo odottaa :)
      Sain kehoituksen googlata vyöruusun, mutta en halua, pelkään että jos siellä kerrotaan kaikkea kamalaa niin alan taas stressata ja se uusii jne, syntyy ikiliikkuja :)

      Poista
  4. Ikävä kyllä kokemuksesta tiedän että plantaarifaskiitti kestää parantua jopa vuoden ajan. Oikeassa jalassani kesti vuoden ja vasemmassa 1/2 vuotta. Ortopedi sanoi kortisonipiikkien vain pitkittävän tulehdusta sekä pistojen vaurioittavan jännettä, joten niitä ei käytetty. Tsemppiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, kiitos kun kerroit. Enpä taidakaan sitten mennä piikille enää (tällä viikolla oli tarkoitus). Mutta voi helevata että on noinkin pitkäkestoinen vaiva, huoh. Ei siis riittänyt, että oli taannoin jäätynyt olkapää; ensin oikealla, kesti 1,5 vuotta, sitten vasen, joka parani nopeammin. Saakeli soikoon sanon minä.

      Jahka ärsytykseltäni jaksan, alan soittelemaan ja kyselemään noita ortopedeja ja/tai fysioterapeutteja. Olisiko sulla mitään vinkkiä antaa?

      Poista
  5. Joo, unohtaa on saanut täälläkin viisikakkoset kun bursiitin riivaamana ihan työssä käymisen ihmettä on pitänyt vaalia. Jos ei siis muusta ihmisten huomauttelusta tietäsikään vanhenevansa niin nämä vaivat kyllä.... pitää tietoisena ja haaveet realistisella tasolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti näin se on nähtävä, Outi. Vaikkei vielä heittäiskään kirvestä kaivoon, niin mistään maratonin juoksemisesta olis turha haaveilla - ei silti, että edes haluaisin, juokseminen on ällöä :)

      Poista
  6. Jos tuo faskiitti on se mikä kansan kielessä kulkee nimellä luupiikki, niin apteekista saa törkyhintaisia "kuoppia" minkä voi laittaa kenkään. Ei tule niin paljon painoa jalan päälle. Paskamainen vaiva se kyllä on vaikka minkä kuopan laittaisi. Niin juu, toisilla ihmisillä on tapana istua siten, että nojaa jalalla tuoliin niin, että kantapäällä nousee ylös tuolin jalkaa vasten. Sillälailla ei saa olla kun sinne tulee joku vääränlainen venutus :)

    VastaaPoista
  7. Juu, Kiki, luupikki se taitaa olla. Törkyhintainen kuoppa kuulostaa hyvältä :) Tuota istuma-asentoa...en tajua... siis niinku miten? No mut tuolleen en varmaankaan istu, koska istun AINA jalat ristissä (mitä ei kuulema saisi tehdä, muuten tulee suonikohjuja.) Mut kiitos kuoppavinkistä!

    VastaaPoista
  8. Moi Menna ja kaikki muut!
    Jos ette ole vielä lukeneet seuraavaa kirjaa, niin todellakin suosittelen sitä jokaikiselle! Se on:
    MAIJA KAJAN: SUKELLUS KUUMAAN AALTOON, NAISEN VAIHDEVUODET, TERVEYS JA HORMONIT
    Se löytyy myös kirjastosta.
    Oman tulevaisuuteni ko. teos kyllä pelasti!
    Toivoisin kivuttomampaa elämää kaikille muillekin!
    Maiju

    VastaaPoista
  9. Hei Maiju, kiitos vinkistä! Pitääpä pistää heti kirjastosta varaukseen :)

    VastaaPoista
  10. No onpas ollu, suo siellä ja vetelä täällä. Olis kyllä kiva kuulla miten aallokossa tälä hetkellä sujuu?

    VastaaPoista
  11. Hei, onpa niin kuin omaa kertomaansa lukisi, ikävuodet samat ja "sairaskertomus" samaa rataa ollut, lääkäreissä en ole jaksanut juosta kun ihan akuuteissa tilanteissa, mutta nyt viime kesänä tuli niin monenlaiset vaivat, että lääkäriin/lääkäreihin oli lähdettävä, ja lopputuloksena on fibromyalgia.... kieltäydyin mömmöistä, ja hankin glukosamiinia, ainakin jonkin verran tuntunut olevan apua juurikin noihin jalkapohjakipuihin, luupiikki ei kylläkään ole itsellä kyseessä vaan jumalattoman kipeät jalkapohjat... tsemppiä <3... kuumissa aalloissa kieriskellään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos glukosamiinivinkistä, ja tsemppiä sinullekin, kai tää pyöriminen herrantähden JOSKUS loppuu! :)

      Poista